Takaisin

MYSTISIÄ MIETTEITÄ
Tomasz Holuj, maalauksia Bellartessa 17.6 saakka.

Avajaistensa yhteydessä galleria Bellarte ilmoitti tulevansa esittelemään ennen kaikkea tunnustettujen kotimaisten nykytaiteilijoiden töitä sekä haluavansa antaa tilaa myös kiinnostavimmille kansainvälisille virtauksille. Nuorelle, kokeilevalle taiteellekin luvattiin antaa tilaa.

Avajaisnäyttely mahtui näihin raameihin, mutta jatkoa ei parhaalla tahdollaankaan voi sijoittaa mihinkään mainituista kategorioista.

Puolassa syntyneestä, Ruotsissa asuvasta Tomasz Holuj'ista tuskin tulee kotimaista nykytaiteilijaa pelkästään sillä, että hänen teoksiaan esitetään Suomessa. Hänen teoksensa eivät missään nimessä myöskään edusta kiinnostavimpia kansainvälisiä virtauksia sen paremmin kuin nuorta, kokeilevaa taidettakaan.

Holuj on varsin tavanomainen tekijä, sellainen taiteilija joita mahtuu kolmetoista tusinaan. Eihän hän laadullisesti mikään toisen luokan tekijä ole, mutta eipä oikein ensimmäisenkään. Toistaapahan vain tuttuja kuvioita monesti ennenkin nähtyyn tyyliin.

Holuj'in tyylissä on varmasti vaikutteita taiteilijan synnyinmaasta. Tietty pehmeys, utuisuus, osin värityskin heijastelee taiteilijan slaavilaista taustaa. Myös monien teosten dekoratiivinen vivahde saattaa olla peräisin itäeurooppalaisesta kulttuurista.
Läntisen Euroopan nykyiseen taiteeseen verrattuna on Holuj'in ote myös vanhahtava, paikoin miltei tunkkainen.
Valtaosassa teoksista teho perustuu materiaaleihin. Etenkin pienikokoisten teosten pohjana käytetty erikoinen paperi antaa teoksille kaunista, valoisaa ja ilmavaa henkeä. Moniin teoksiin on taiteilija maalannut päällekkäisiä kuvia, ikäänkuin useita yhtä aikaa tapahtuvia kohtauksia. Henkilöhahmojen stereotypia ja maalaustavan maneerisuus vievät kuitenkin pohjan pois tarkoitetulta monikerroksisuudelta henkisessä mielessä.
Holuj on myös ilmeinen työnarkomaani ja seurauksena on liiallinen samojen kaavojen toisto.

Kaiken kaikkiaan jää näyttelystä niin mitäänsanomaton jälkikuva, että alkaa ihmetellä kannattaako tämäntapaisia näyttelyitä tuottaa Suomeen ulkomailta kun kotimaassa kaiken aikaa tehdään monin verroin kiinnostavampaa taidetta.

Harro Koskinen

Takaisin